Säädellyt sävyt: väriaineet, värjärit ja välittäjät yhteiskunnallisen muutoksen kuvaajina, 1400-1850

J@rgonia-journaalin  tuoreessa numerossa on tarjolla uutta luettevaa luonnonväriaineista ja väreistä kiinnostuneille! Projektimme tutkija Maare Paloheimo kirjoitti Säädellyt sävyt-tutkimusprojektin aikana artikkelin, joka pohjautuu Turun syyskuun 1827 palon jälkeen perustetun niin kutsutun Turun palokomitean arkistoaineistoon. Paloheimo tutki "Arjen ja juhlan värit. Turkulaiskauppiaiden väriainevalikoima ja vaatevärit ennen vuoden 1827 kaupunkipaloa" -nimisessä artikkelissaan Turun palokomitealle jätettyjä vahingonkorvaushakemuksia ja niihin merkittyjä tietoja palossa tuhoutuneista irtamistoista. Palossa omaisuuttaan menettäneet kaupunkilaiset jättivät komitealle 1233 korvaushakemusta, joissa lueteltiin tarkasti kunkin henkilön palossa tuhoutunut omaisuus. Paloheimo tutki kauppiastaustaisten hakijoiden ja värjäreiden hakemuksia ja selvitti niiden avulla tekstiilivärjäyksessä käytettyjen luonnonväriaineiden saatavuutta ja valikoimaa Turussa ennen paloa. Lisäksi hän tutki kaup...

      Lisätietoja SKS:n www-sivuilla ( linkki ). 

  Tekstiilivärjäykseen soveltuvaa keltasauramoa, krappia eli värimataraa ja sinipuuta. Alkusyksy on ollut meille Säädellyt sävyt-tutkimushankkeen parissa työskennelleille vauhdikas, vaikka hankkeemme onkin jo virallisesti päättynyt. Näin kansainvälisenä säätiöpäivänä 1. lokakuuta onkin hyvä muistella, mitä kaikkea olemme saaneet aikaan Koneen säätiön rahoittamassa kolmivuotisessa tutkimushankkeessamme. Osa hankkeen tapahtumista onkin tallennettu tänne blogiimme ja Instagram-tilillemme, mutta on myös paljon sellaista mikä ei näy hankkeen ulkopuolelle. Tämänkin hankkeen aikana kehityimme paljon yleisötapahtumien järjestäjinä ja opimme uutta myös esitelmien striimaamisesta, tieteellisen kirjan tekemiseen ja etenkin teoksen kuvatoimittamiseen sekä lisensseihin liittyneistä lainopillista kiemuroista, tiedekirjojen markkinoinnista, maata pitkin tehtävien ulkomaan työmatkojen suunnittelusta ja eri maiden rautatieyhtiöiden aikataulujen yhteensovittamisesta, some-maailmasta ja oman osaamise...

Luonnonväreillä värjättyjä lankoja © Merja Uotila 2026   Hankkeemme osallistuu tämän viikon perjantaina eli 25.9. Tutkijoiden yöhön Jyväskylän yliopistolla . Pisteemme on yliopiston kirjastolla ( Seminaarinkatu 15 ) eli Lähde-rakennuksessa Taitoniekka-tilassa, jonne meitä voi tulla tapaamaan klo 16-22:00 välisenä aikana - kerromme tällöin tarkemmin tutkimushankkeestamme, luonnonväriaineista ja tekstiilivärjäyksestä!  Seuraava tapahtuma on myös ihan nurkan takana: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran eli SKS:n tiloissa Helsingissä järjestetään uutuuskirjojen julkistustilaisuus 7.10. klo 16:00-17:45 . Sääty-yhteiskunnan kulisseissa – värjärit ja peruukintekijät rajoja luomassa -tilaisuudessa  esitellään  Säädellyt sävyt – Värit, värjärit ja väriaineet Euroopassa 1300–1850 -kokoomateosta ja Suomen historian professori Kustaa H. J. Vilkunan uutuusteosta Keikareiden kähertäjät – Pohjolan peruukintekijät ja kampaajat 1600-luvulta 1800-luvulle. Lisäksi järjestetään paneelikes...

Säädellyt sävyt -kirjamme julkaisseen SKS:n Vähäisiä lisiä-blogissa on nyt luettavissa juttumme siitä, miten väreihin ja värien käyttöön keskittynyt tutkimushankkeemme muutti suhtautumisemme väreihin ja myös tekstiilien värjäykseen. Kuten niin monessa muussakin tapauksessa on havaittu, tieto lisää tuskaa: oman tietämyksen kasvaminen havahdutti meidät tekstiili- ja värjäysteollisuuden negatiivisille ympäristövaikutuksille. Toteamme tekstissä muun muassa seuraavasti: "... olemme alkaneet miettiä, olisiko kenties aika uudenlaiselle, niin tuottajia kuin kuluttajia palvelevalle säätelylle, joka lisäisi tietoisuutta värien alkuperästä, värjäyksen ympäristövaikutuksista ja tekstiilialan työoloista. Synteettisten väriaineiden keksimisen ja yleistymisen aloittama, modernin kynnyksellä tapahtunut siirtymä ”säädellyistä sävyistä” lähes ilman valvontaa tuotettaviin ja käytettäviin ”villeihin väreihin” lisäsi pukeutumisen yksilöllisyyttä ja moninaisuutta, mutta ei voi jatkua loputtomiin vastuu...

Tutkijoiden yö on syyskuun viimeisenä perjantaina 25.9. järjestettävä tapahtuma, jossa eurooppalaiset yliopistot ja korkeakoulut avaavat ovensa yleisölle ja raottavat ajankohtaisen tutkimuksen maailmaa. Jyväskylän yliopistolla ja ammattikorkeakoululla (JAMK) syksyisessä illassa on luvassa monipuolista ohjelmaa niin työpajojen, laboratoriovierailujen kuin asiantuntijaluentojen muodossa. Tänä vuonna myös väriprojekti on mukana tapahtumassa, ja toivotamme kaikki kiinnostuneet tutustumaan entisaikojen luonnonvärivärjäyksen maailmaan! Katso alta työpajan esite ja tarkemmat tiedot: Mitäköhän värejä purkeista löytyvillä väriaineilla voidaan vaatteisiin ja lankoihin värjätä? Kuva: Merja Uotila Mistä luonnonkasveista saatiin vaatteisiin punaista väriä, entä mistä sinistä tai keltaista? Suomalaisten puvunparsi ei menneisyydessä ollut väritön tai harmaa, vaan lankoja ja kankaita värjättiin mitä erilaisimmilla väriaineilla. Osa värien lähteistä löytyi lähiluonnosta, kun taas osa kuljetettiin Suome...

Hankkeemme tutkija Susanna Niiranen oli tänään Ylen aamun Kesäkasvo-ohjelmasarjassa juttelemassa uudesta Säädellyt sävyt -kokoomateoksestamme. Susanna keskusteli haastattelija olleen Totti Toivosen kanssa väreistä ja niiden merkityksistä Euroopan ja Suomen historiassa. Tämän aamuisen haastattelun voi katsoa ja kuunnella Yle Areenasta. Haastattelussa sivutaan niin taidehistoriaa ja keltaisen värin saamia merkityksiä kuin haastateltavan "leijonankarvan" väristä puseroakin. Haastatteluun pääset tästä linkistä .  Kuvan lähde: kuvakaappaus Yle Kesäkasvo-ohjelma 26.6.2026 (https://areena.yle.fi/1-77913666)

Tutkimushankkeemme kokoomateos Säädellyt sävyt: Värit, värjärit ja väriaineet Euroopassa 1300–1850 on nyt saapunut painosta. Teoksessamme on johdantoluvun lisäksi 12 runsaasti kuvitettua varsinaista käsittelylukua sekä väriaine- ja värjäystermejä selventävä erikoissanasto. Teos on mynnissä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran verkkokaupassa sekä monissa muissakin kirjoja myyvissä kaupoissa. Lisäksi kirjan fyysisen kappaleen saa luettavakseen myös useista kirjastoista: Finna.fi-portaalin perusteella teostamme on tilattu runsaasti niin tiede- kuin yleisiin kirjastoihin. Jos fyysisen kappaleen sijasta luet kirjasi mieluummin sähköisenä versiona, sekin onnistuu helposti: SKS on tehnyt kirjastamme myös avoimen version, jota pääsee lukemaan tämän linkin kautta. Värikkäitä lukuhetkiä!