Tekstit

Saksasta Suomeen junalla ja laivalla - miten matka sujui?

-
Kuva
Projektimme tutkija kirjoittaa huhti-toukokuun vaihteessa tekemästään pioneerihenkisestä Saksan työmatkasta. Paluumatka kulki maata pitkin Tanskan ja Ruotsin kautta Suomeen. Lue miten matka sujui ja mikä yllätti. Lopussa myös käytännönläheinen matkavinkkilistaus, Euroviisuja unohtamatta!   (Disclaimer: teksti ei liity projektin tutkimusaiheeseen. Tarkoituksena on tarjota kurkistus siihen, mitä tutkijan työssä voi tulla eteen).    Matkasuunnitelma: Berliini - Kööpenhamina - Tukholma - Turku Olen aiemmin junamatkaillut varsin paljon Saksassa: kokemusta on kertynyt myös pitkiltä välimatkoilta Pohjois- ja Etelä-Saksan väliltä. Aivan muutaman viime vuoden eli koronapandemina aikana en ole Saksassa matkaillut, mutta aiempien kokemusteni mukaan junamatkailu maassa on ollut helppoa, varsin edullista ja yleensä junat ovat kulkeneet lähes aikataulussa – poislukien lakot, myrskyt tai muut poikkeusolot. Toki aikataulumuutoksia on aina saattanut tulla sekä junien toimintaongelmia, mutta tällöinki
Lähetä kommentti
Lue lisää

Työmatka maata pitkin?

-
Kuva
Historiantutkijan työ edellyttää tutkimusaineiston - joko alkuperäislähteiden tai tutkimuskirjallisuuden -  hankkimista usein myös oman kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nykyisin on onneksi mahdollista tutustua myös arkistoaineistoihin sähköisessä muodossa eri maiden arkisto- ja tutkimuslaitosten tai yksityisarkistojen toteuttamien digitointihankkeiden ansiosta. Muitakin tutkijalle arvokkaita lähdeaineistoja tai -sarjoja, kuten esimerkiksi digitoituja sanomalehtiä, on saatavilla internetissä joko ilmaisina tai maksullisina. Luonnollisesti tämä vähentää matkustamistarvetta. Lisäksi koronapandemian myötä yleistyneet etäyhteyksin toteutettavat seminaarit ja konferenssit ovat mahdollistaneet oman tutkimuksen esittelyn sekä kollegoiden kanssa keskustelun oman työpöydän äärestä käsin.  Toisinaan on kuitenkin pakko matkustaa arkistojen ja kirjastojen kokoelmien äärelle. Nykyisin matkustaminen etenkin lentäen on nopeaa, helppoa ja toistaiseksi yhä varsin edullista, mutta miten toim
Lähetä kommentti
Lue lisää

Voiko tutkija oppia kaunokirjallisuudesta?

-
Kuva
Tutkijakollegoiden kanssa käydyn kaunokirjallisuuteen liittyvän keskustelun jälkeen Maare Paloheimo jäi pohtimaan voisiko tutkija oppia jotakin kirjallisuudesta. Alla hänen pohdintaansa liittyen Tyttö ja helmikorvakoru -nimiseen historialliseen romaaniin, jonka on kirjoittanut Tracy Chevalier.   Tracy Chevalierin teos. Kuva: Maare Paloheimo   Oppia ja uusia näkökulmia kaunokirjallisuudesta? Luen harvoin kaunokirjallisia teoksia kahteen kertaan, vaikka olisinkin pitänyt teoksesta. Tracy Chevalierin Girl with a pearl earring -teoksen kohdalla tein poikkeuksen, sillä eräänä viikonloppuna omasta kirjahyllystä ei löytynyt muuta juuri silloin kiinnostavaa eikä lähikirjastokaan ollut auki. Kirja ilmestyi alunperin vuonna 1999 ja sittemmin se on suomennettu nimellä Tyttö ja helmikorvakoru , lisäksi siitä on tehty samanniminen elokuva. Kirjan tapahtumat kietoutuvat 1600-luvulla eläneen hollantilaisen taidemaalari Johannes Vermeerin (1632–1675) maalaaman taulun ympärille: taulu tunnetaan nimellä
Lähetä kommentti
Lue lisää

Väritutkija lukion päättöviikon vieraana

-
Kuva
Historiantutkimus kiinnostaa lukiolaisia Nykylukiossa jaksot päättyvät päättöviikkoon. Kokeiden lisäksi päättöviikolla voi olla tavallisesta poikkeavaa ohjelmaa, kuten ryhmä- ja projektitöitä, kertausta, seminaareja, retkiä ja vierailuja. Projektimme tutkija Susanna Niiranen osallistui Jyväskylän Schildtin lukion päättöpäivään tutun historianopettajan kutsumana. Susanna puhui historian valinnaisryhmille historiantutkijan työstä ja Säädellyt sävyt -väriprojektistamme erityisesti myöhäiskeskiajan/renessanssin näkökulmasta.    Susanna luokan edessä esittelemässä projektiamme. Saan silloin tällöin kutsuja lukioihin puhumaan historian tutkimuksesta ja historiantutkijan työstä. Menen aina kun suinkin pääsen, sillä se on loistava tilaisuus tehdä historiantutkijan työtä läpinäkyväksi, kertoa omasta tutkimuksesta ja mainostaa historianopiskelua, mutta myös tavata yliopisto-opiskelijoita nuorempia ihmisiä ja kuulla heidän mietteitään. Yliopistojen olisi tärkeää tuntea paremmin nykyist
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kansainvälisen väripäivän antia

-
Kuva
Eilen 21. maaliskuuta vietettiin kansainvälistä väripäivää. Päivän teemaan sopivasti kokoonnuimme Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäellä työstämään Säädellyt sävyt-hankkeemme väri-aiheista kirjaa mukaan ilmoittautuneiden kirjoittajien kanssa. Lähes kaikki suunnittelemaamme kirjaan oman kontribuutionsa kirjoittavat olivat päässeet paikan päälle: mukana oli osallistujia niin Jyväskylästä, Turusta kuin Helsingistäkin. Alkuiltaan asti kestäneessä työpajassa keskustelimme monitieteiseen kokoomateokseen tulevista artikkeleista ja niiden sisällöstä. Esityksissä ja keskusteluissa liikuttiin 1300-luvulta pitkälle 1800-luvulle, yhdistellen sulavasti eri alojen näkökulmia ja lähestymistapoja. Aihepiirit liikkuivat itse värien lisäksi esimerkiksi eri aikakausien värioppaissa, resepteissa ja ohjeissa, värien kemiassa, väri- ja värjäysalan ammattilaisten työn tutkimisessa, kaupassa ja väriainetuotannossa.  Saimme myös käytännöllisen ja konkreettisen kosketuksen värjäysalaan ja luonnonväreihin tutk
Lähetä kommentti
Lue lisää

Finlaysonin värit esiin!

-
Kuva
Lyhyt talvilomareissuni suuntautui Tampereelle ja tarkoituksena oli vierailla jälkikasvun kera ainakin Vapriikin uudessa Manserock-näyttelyssä. Koska seurue viihtyi Manserockin jälkeen muun muassa peli- ja jääkiekkomuseoissa, eriydyin samassa rakennuksessa sijaitsevaan Finlayson-näyttelyyn. Olen siellä toki useasti käynyt, mutta nyt ajattelin katsoa näyttelyn tuoreet väri- ja värjäämistutkijan lasit päässä. Mitä jäi käteen?    Finlaysonin tarina Ensin lyhyt kertaus Finlaysonin historiasta ja merkityksestä: Skotlantilaisen James Finlaysonin vuonna 1820 perustamalla yrityksellä oli valtava vaikutus kotimaiselle tekstiiliteollisuudelle, mutta erityisesti Tampereen kehitykselle. Toiminta oli alusta lähtien kansainvälistä: omistajat ja asiantuntijat tulivat ulkomailta, puuvilla rahdattiin Amerikasta ja autonomian aikana oli luonnollista suunnata tuotanto Pietarin markkinoille. Työväki koostui suomalaisista ja tekstiiliala tarjosi työtä etenkin naisille. Työntekijöitä Tampereen
Lähetä kommentti
Lue lisää

Projektin kirjahanke ja tulevaa ohjelmaa

-
Julkaisimme viime vuoden lopulla kirjoituskutsun tutkimushankkeemme työstämää kirjaa varten. Nyt kirjan kirjoittajat on valittu, kirjan suunnittelu sekä artikkelien kirjoittaminen etenevät kevään ja kesän mittaan. Kirjan suunnittelu - ja varsinainen kirjoittaminen sekä julkaiseminen - on pitkäjänteistä työtä. Vain osa tästä työstä näkyy ulkopuolisille, vaikka taustalla onkin lukemattomia työtunteja. Luonnollisesta julkaisukelpoiseksi saatetun teoksen taustalla on paljon suunnittelua, palavereja, niin koti- kuin ulkomaan arkisto- ja kirjastomatkoja sekä tutkimustyötä niissä, kirjoittajien ja/tai kirjan toimittajien työpajoja tai seminaareja, kirjoittamista, vielä lisää kirjoittamista, kuvien valintaa, kommentointia, korjailua ja editointia ja niin edelleen. Valotamme myös tätä prosessia myöhemmin blogisssamme. Kirjahankkeen ohella työstämme muuta hankkeeseen kuuluvaa toimintaa: kenties luvassa on myöhemmin tänä tai ensi vuonna pidettävä väreihin tai värjäykseen liittyvä työpaja, semina
Lähetä kommentti
Lue lisää