Tekstit

Tutkimusmatkalla Turussa: Apteekkimuseo ja Qwenselin talo

Kuva
Kesän alussa tutkimusmatkailin Turussa erään 1800-luvulla eläneen kauppalaivan kapteenin ja myöhemmän kauppiaan jalanjäljissä. Mielenkiinnonkohteeni, Nils Wilhelm Tjäder (1781–1831), oli eräs niistä kapteeneista, jotka toivat ulkomaisista satamista Turkuun tekstiilivärjäyksessä tarvittuja väriaineita – ja luonnollisesti muitakin ns. siirtomaatuotteita – 1810-1820-luvuilla. Tjäderin merimatkoista on jäänyt merkintöjä niin Juutinrauman tullitileihin kuin turkulaiskauppiaiden kirjeenvaihtoonkin, minkä ohella hänestä löytyy tietoja myös Turun kaupunginarkiston arkistokokoelmista. Tjäder, alunpitäen Vehmaan postikonttorin hoitajan poika, kuului isänsä kautta tunnettuun turkulaiseen Tjäderin (Tjaeder) kauppias-laivanvarustajasukuun. Isänsä varhaisen kuoleman jälkeen poika päätyi Turkuun sukulaistensa luo. Turun Tjäderit omistivat useita laivoja, joten Nils Wilhelmkin pääsi nuorena merille ja eteni kauppalaivan kapteeniksi. Tiedämme Tjäderin olleen maailmaa nähnyt kapteeni,...

Inventaarion valossa: tekstiilituotanto Ruotsin 1620-luvun pakkotyö- ja ojennuslaitoksessa

Kuva
Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija FM Susan Kiiski-Seiskari vierailee blogissamme kirjoittaen tekstiilituotannosta 1620-luvun ruotsalaisessa pakkotyö- ja ojennuslaitoksessa. Hänen tekeillä oleva väitöskirjansa käsittelee virkamiesverkostoja ja vaikutteita Ruotsin ensimmäisen pakkotyö- ja ojennuslaitoksen perustamisessa. Naisia 1600-luvun alun kehruuhuoneessa Amsterdamissa. Kuva: Spinhuis te Amsterdam 1638. Tekijä: Francoys Dancx (mogelijk). Wikimedia Commons. Public Domain.      1500–1600-lukujen taitteessa Pohjois-Euroopassa hyödynnettiin tekstiilimanufaktuuritoimintaa pakkotyölaitoksissa. Kun asenteet koventuivat köyhyyttä kohtaan, myös Ruotsissa nähtiin tarve pakkotyölaitokselle. Sen tarkoituksena oli kasvattaa, ojentaa ja rankaista köyhää ja vailla työtä olevaa irtolaisryhmää, joka olemassaolollaan uhkasi yhteiskuntajärjestystä. Tärkeää oli lunastaa paikkansa hierarkiassa, sillä alamaisten tuli tehdä oma osuutensa ” yhteisen hyvän eteen”. Pakkotyölaitoksell...

Onko historiantutkijan työskenneltävä arkistossa?

Kuva
Turun hovioikeuden aineistoja. Vasemman puoleisesta vain kaksi sivua oli minulle hyödyllisiä. Kansallisarkiston suunnitelma muuttaa palveluitaan aiempaa enemmän digitaalisiksi on herättänyt keskustelua. Niin tieteellistä tutkimusta kuin esimerkiksi sukututkimusta tekevälle tämä siis tarkoittaisi sitä, että aineistoja ei enää tutkita ja selailla arkistosalissa vaan niitä luetaan oman tietokoneen näytöltä. Digitointi mahdollistaa Kansallisarkiston toimipaikkojen aukioloaikojen merkittävän supistamisen. Käytäntöä on kokeiltu jo Hämeenlinnassa, jossa arkisto on ollut kiinni ja tutkimustyötä tekevät ovat saaneet tilata tarvitsemansa aineiston digitoituna. Fyysisen aineiston äärelle on päässyt erikoisjärjestelyin. Omakohtaiset kokemukseni tästä Hämeenlinnan kokeilusta ovat vähäiset: pyysin erään aineistokokonaisuuden digitointia, mutta sitä ei jostakin syystä voitu tehdä vaan olisin saanut mennä Hämeenlinnaan etukäteen sovittavana aikana. Tutkimustyön kiireisen aikataulun takia päätin jättää...