Tutkimusryhmä

Tutkimusryhmän jäsenten esittely

 

Säädellyt sävyt-hankkeen tutkijat yhteiskuvassa. Kuva: Heli Valtonen

 

Susanna Niiranen

Tutkin hankkeessa myöhäiskeskiajan/renessanssin värejä ja värjäreitä Firenzessä, joka oli 1300-1400-luvuilla eurooppalaisen kangastuotannon keskus. Värjärien ammattikunta oli laaja ja seudulla tuotettiin värjäysoppaita, jotka vaikuttivat perustavanlaatuisesti käsityksiin väreistä ja värjäämisen tekniikoista myöhemminkin. Tutkimus tarkastelee aikakauden värejä, niiden nimityksiä, keskinäistä hierarkiaa ja sosiaalisia merkityksiä. Lisäksi se kiinnittää huomiota värjäreiden työhön ja asemaan, värjäämöjen olosuhteisiin ja tiedonkulkuun.

Olen historioitsija ja romaaninen filologi, joka on erikoistunut romaanisen kulttuurialueen historiaan ja kirjahistoriaan. Olen suorittanut FIDEMin (Fédération Internationale des Instituts d’Etudes Médiévales) eurooppalaisen keskiajan tutkimuksen diplomin Roomassa. Erikoisalaani on muinaisoksitaani, johon liittyen olen tutkinut keskiaikaisia trubaduureja ja naistrubaduureja sekä oksitaanin myöhempää asemaa Ranskassa useissa eri hankkeissa. Suomen Akatemian tutkijatohtoriprojektini käsitteli keskiaikaisia kansankielisiä lääkintäreseptejä. Toimin Oxfordin yliopistossa tutkimusprojektissa ’The Jagiellonians. Dynasty, Memory, Identity’, jossa tutkin Katariina Jagellonicaa Jagellojen dynastian jäsenenä. Jatkona tähän tutkin hänen veljensä, Sigismund II August Jagellon, kirjakokoelmaa 1500-luvulta. Viimeisin tutkimusprojektini koskee oksitaaniksi kirjoittavia naisia Felibrige-liikkeessä.

Muita kiinnostuksenkohteitani ovat historian popularisointi ja medievalismi sekä Itä-Suomen, erityisesti Viipurin, Savonlinnan ja Punkaharjun, historia ja karjalaisuus identiteettinä.




Maare Paloheimo

Työskentelen hankkeessa tutkijana ja oma tutkimukseni käsittelee väriainekauppaa 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun Suomessa. Keskeisessä roolissa on ulkomaankaupassa ja apteekkialalla vaikuttaneiden toimijoiden sekä heidän kansainvälisten verkostojensa tutkimus. Suomen osalta tutkimus keskittyy lounaisen Suomen alueelle, sillä tällä alueella tekstiili- ja värjäysteollisuus oli jo varhain varsin kehittynyttä.

Lisäksi kiinnostuksenkohteisiini lukeutuvat liike-elämän poliittinen vaikuttaminen, liikkuvuus ja rajat (ns. border studies-tutkimusala), kriisit ja sisäinen turvallisuus.

Väittelin tohtoriksi vuonna 2012 (Suomen historia, JYU). Väitöstyössäni tutkin liike-elämän edustajien vaikuttamispyrkimyksiä aikana, jolloin valtiopäivät eivät kokoontuneet Suomessa: selvitin miten anomus- ja valitusinstituutiota sekä komitealaitosta voitiin hyödyntää pyrittäessä vaikuttamaan ylimmän hallinnon päätöksentekoon ajalla 1810-1850. Väitöksen jälkeen, vuosina 2014-2019, työskentelin tutkijatohtorina Greifswaldin yliopistolla monitieteisessä Baltic Borderlands: Shifting Boundaries of Mind and Culture in the Borderlands of the Baltic Sea Region -tutkimusinstituutissa sekä vierailin Leibniz Institute for East and Southeast European Studies (IOS) -instituutissa Regensburgissa. Suomeen palattuani johdin Liikkuvuuden rajat: konkreettinen ja kuviteltu liikkuvuus pitkällä 1800-luvulla -hanketta, jonka rahoitti Jenny ja Antti Wihurin rahasto (2019-2021).




Merja Uotila

Toimin hankkeen vastuullisena johtajana ja tulen työskentelemään hankkeen parissa vuodesta 2024 lähtien. Tutkin suomalaisten värjäreiden toimintaa ja työskentelyedellytyksiä 1800-luvun puoliväliin asti. Selvitän ensinnäkin, kuinka paljon ammattimaisia värjäreitä Suomessa on toiminut, missä he ovat työskennelleet – omissa verstaissa vai verkatehtaissa – sekä millainen oli värjäreiden taloudellinen tilanne. Olen kiinnostunut myös värjäystietämyksen siirtämisestä tai siirtymisestä seuraavalle sukupolvelle, ja mikä oli kirjallisten oppaiden merkitys värjäystekniikoiden leviämisessä. Värjäreitä on työskennellyt sekä maalla että kaupungeissa, mutta missä määrin ja millaisin työskentelyedellytyksin, on vielä Suomessa tutkimatta.

Väittelin Suomen historian oppiaineesta vuonna 2014, jonka jälkeen olen työskennellyt Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksella erinäisissä tutkimushankkeissa. Identifioidun käsityötutkijaksi, sillä väitöskirjani tutkimuskohteena olivat 1800-luvun alun maaseutukäsityöläiset, minkä lisäksi olen kirjoittanut niin käsityöläisten kummijärjestelmästä, käsityöläisistä osana tilatonta väestöä kuin heidän oppipoikainstituutiostaan. Muihin tutkimusaiheisiini kuuluvat muun muassa vanhat kartat, asutushistoria ja paikannimet, työperäinen liikkuvuus sekä Laatokan Karjala ja evakkotarinat.