Säädellyt sävyt: väriaineet, värjärit ja välittäjät yhteiskunnallisen muutoksen kuvaajina, 1400-1850

  Keskiviikkona 7.10. juhlistimme Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa kahden historiateoksen julkaisua: juhlakaluina olivat Suomen historian professorin Kustaa H. J. Vilkunan Keikareiden kähertäjät. Pohjolan peruukintekijät ja kampaajat 1600-luvulta 1800-luvulle -teos sekä meidän tutkimushankkeemme päätuotos Säädellyt sävyt. Värit, värjärit ja väriaineet Euroopassa 1300-1850 -artikkelikokoelma . Yhteinen juhlatilaisuus oli synergiaa parhaimmillaan, sillä yhdistihän teoksia ja tekijöitä useampikin seikka: molempien teosten kustantaja on SKS, me tekijät olemme työskennelleet Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksella ja lisäksi keikareiden kähertäjistä kirjan kirjoittanut Kustaa osallistui Säädellyt sävyt-kirjaamme luvullaan Tukholman värjäreistä. Säädellyt sävyt-hankkeen värikäs lopputulos!   Kustaa H. J. Vilkunan peruukintekijöihin ja kampaajiin keskittyvä teos . Tilaisuudessa esiteltiin lähemmin molempien kirjojen pääteemoja ja käytiin värejä ja kam...

J@rgonia-journaalin  tuoreessa numerossa on tarjolla uutta luettevaa luonnonväriaineista ja väreistä kiinnostuneille! Projektimme tutkija Maare Paloheimo kirjoitti Säädellyt sävyt-tutkimusprojektin aikana artikkelin, joka pohjautuu Turun syyskuun 1827 palon jälkeen perustetun niin kutsutun Turun palokomitean arkistoaineistoon. Paloheimo tutki "Arjen ja juhlan värit. Turkulaiskauppiaiden väriainevalikoima ja vaatevärit ennen vuoden 1827 kaupunkipaloa" -nimisessä artikkelissaan Turun palokomitealle jätettyjä vahingonkorvaushakemuksia ja niihin merkittyjä tietoja palossa tuhoutuneista irtamistoista. Palossa omaisuuttaan menettäneet kaupunkilaiset jättivät komitealle 1233 korvaushakemusta, joissa lueteltiin tarkasti kunkin henkilön palossa tuhoutunut omaisuus. Paloheimo tutki kauppiastaustaisten hakijoiden ja värjäreiden hakemuksia ja selvitti niiden avulla tekstiilivärjäyksessä käytettyjen luonnonväriaineiden saatavuutta ja valikoimaa Turussa ennen paloa. Lisäksi hän tutki kaup...

Tutkijoiden yö on syyskuun viimeisenä perjantaina 25.9. järjestettävä tapahtuma, jossa eurooppalaiset yliopistot ja korkeakoulut avaavat ovensa yleisölle ja raottavat ajankohtaisen tutkimuksen maailmaa. Jyväskylän yliopistolla ja ammattikorkeakoululla (JAMK) syksyisessä illassa on luvassa monipuolista ohjelmaa niin työpajojen, laboratoriovierailujen kuin asiantuntijaluentojen muodossa. Tänä vuonna myös väriprojekti on mukana tapahtumassa, ja toivotamme kaikki kiinnostuneet tutustumaan entisaikojen luonnonvärivärjäyksen maailmaan! Katso alta työpajan esite ja tarkemmat tiedot: Mitäköhän värejä purkeista löytyvillä väriaineilla voidaan vaatteisiin ja lankoihin värjätä? Kuva: Merja Uotila Mistä luonnonkasveista saatiin vaatteisiin punaista väriä, entä mistä sinistä tai keltaista? Suomalaisten puvunparsi ei menneisyydessä ollut väritön tai harmaa, vaan lankoja ja kankaita värjättiin mitä erilaisimmilla väriaineilla. Osa värien lähteistä löytyi lähiluonnosta, kun taas osa kuljetettiin Suome...

Tutkimushankkeemme kokoomateos Säädellyt sävyt: Värit, värjärit ja väriaineet Euroopassa 1300–1850 on nyt saapunut painosta. Teoksessamme on johdantoluvun lisäksi 12 runsaasti kuvitettua varsinaista käsittelylukua sekä väriaine- ja värjäystermejä selventävä erikoissanasto. Teos on mynnissä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran verkkokaupassa sekä monissa muissakin kirjoja myyvissä kaupoissa. Lisäksi kirjan fyysisen kappaleen saa luettavakseen myös useista kirjastoista: Finna.fi-portaalin perusteella teostamme on tilattu runsaasti niin tiede- kuin yleisiin kirjastoihin. Jos fyysisen kappaleen sijasta luet kirjasi mieluummin sähköisenä versiona, sekin onnistuu helposti: SKS on tehnyt kirjastamme myös avoimen version, jota pääsee lukemaan tämän linkin kautta. Värikkäitä lukuhetkiä! 

    Me Säädellyt sävyt -tutkimushankkeessa työskennelleet tutkijat ja tutkijakollegamme voimme nyt iloita työmme tuloksista: pieteetillä työstämämme tietokirja "Säädellyt sävyt — Värit, värjärit ja väriaineet Euroopassa 1300-1850" alkaa olla julkaisua vaille valmis! Teoksen toimittajia ovat Merja Uotila, Maare Paloheimo, Susanna Niiranen ja Elisa Kujansuu. Meidän lisäksemme kirjaan on kirjoittanut joukko eri alojen asiantuntijoita.  Uutta luettavaa väreistä, niiden käytöstä ja merkityksistä, luonnonväriaineista, värjäreistä ja väriainekaupasta on näillä näkymin tiedossa juuri kesäloma-ajaksi!  Kustantajamme SKS on jo julkaissut esittelyn kirjasta uutuus-sivuillaan . Odottelemme kirjaa painosta mahdollisesti jo touko-kesäkuun vaihteen tienoilla.  Kirjoitamme kirjasta vielä tarkemman esittelyn tähän blogiin ja tulemme myös tiedottamaan eri tapahtumista, joissa kirjaan - ja tietysti meihinkin - voi tutustua.  Ja eikös muuten olekin hieno ja värikäs  kansi...

Historiantutkimuksen päivien pääpaikkana toimi yliopiston päärakennus. Seitsemänsiä valtakunnallisia Historiantutkimuksen päiviä vietettiin kuluneella viikolla, 16–18.10.2025, syksyisessä Jyväskylässä. Historian ja etnologian laitoksen sekä Suomen Historiallisen Seuran järjestämä konferenssi kokosi yhteen noin 350 historiantutkijaa ja piti sisällään monenlaisia mielenkiintoisia kohtaamisia, keskusteluja ja esityksiä. Säädellyt sävyt-projektillamme oli konferenssissa kaksi sessiota, jotka pidettiin peräkkäin viimeisenä konferenssipäivänä eli lauantaina. Varhaisesta aloitusajasta huolimatta paikalla oli varsin mukavasti väreistä, värjäreistä ja väriainetuonnista kiinnostunutta yleisöä. Sessioissa pidetyt puheenvuorot pohjautuivat tekeillä olevan kokoomateoksemme lukuihin. Puheenjohtajan pestiä hoiti Kustaa H. J. Vilkuna (JY), joka on myös syvällisesti perehtynyt värjäreiden ja värjäyksen historiaan. Aamun avasivat Susanna Niiranen (TAU) ja Riikka Räisänen (HY) esityksillään keltaisesta v...

Kesän alussa tutkimusmatkailin Turussa erään 1800-luvulla eläneen kauppalaivan kapteenin ja myöhemmän kauppiaan jalanjäljissä. Mielenkiinnonkohteeni, Nils Wilhelm Tjäder (1781–1831), oli eräs niistä kapteeneista, jotka toivat ulkomaisista satamista Turkuun tekstiilivärjäyksessä tarvittuja väriaineita – ja luonnollisesti muitakin ns. siirtomaatuotteita – 1810-1820-luvuilla. Tjäderin merimatkoista on jäänyt merkintöjä niin Juutinrauman tullitileihin kuin turkulaiskauppiaiden kirjeenvaihtoonkin, minkä ohella hänestä löytyy tietoja myös Turun kaupunginarkiston arkistokokoelmista. Tjäder, alunpitäen Vehmaan postikonttorin hoitajan poika, kuului isänsä kautta tunnettuun turkulaiseen Tjäderin (Tjaeder) kauppias-laivanvarustajasukuun. Isänsä varhaisen kuoleman jälkeen poika päätyi Turkuun sukulaistensa luo. Turun Tjäderit omistivat useita laivoja, joten Nils Wilhelmkin pääsi nuorena merille ja eteni kauppalaivan kapteeniksi. Tiedämme Tjäderin olleen maailmaa nähnyt kapteeni,...

Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija FM Susan Kiiski-Seiskari vierailee blogissamme kirjoittaen tekstiilituotannosta 1620-luvun ruotsalaisessa pakkotyö- ja ojennuslaitoksessa. Hänen tekeillä oleva väitöskirjansa käsittelee virkamiesverkostoja ja vaikutteita Ruotsin ensimmäisen pakkotyö- ja ojennuslaitoksen perustamisessa. Naisia 1600-luvun alun kehruuhuoneessa Amsterdamissa. Kuva: Spinhuis te Amsterdam 1638. Tekijä: Francoys Dancx (mogelijk). Wikimedia Commons. Public Domain.      1500–1600-lukujen taitteessa Pohjois-Euroopassa hyödynnettiin tekstiilimanufaktuuritoimintaa pakkotyölaitoksissa. Kun asenteet koventuivat köyhyyttä kohtaan, myös Ruotsissa nähtiin tarve pakkotyölaitokselle. Sen tarkoituksena oli kasvattaa, ojentaa ja rankaista köyhää ja vailla työtä olevaa irtolaisryhmää, joka olemassaolollaan uhkasi yhteiskuntajärjestystä. Tärkeää oli lunastaa paikkansa hierarkiassa, sillä alamaisten tuli tehdä oma osuutensa ” yhteisen hyvän eteen”. Pakkotyölaitoksell...

Turun hovioikeuden aineistoja. Vasemman puoleisesta vain kaksi sivua oli minulle hyödyllisiä. Kansallisarkiston suunnitelma muuttaa palveluitaan aiempaa enemmän digitaalisiksi on herättänyt keskustelua. Niin tieteellistä tutkimusta kuin esimerkiksi sukututkimusta tekevälle tämä siis tarkoittaisi sitä, että aineistoja ei enää tutkita ja selailla arkistosalissa vaan niitä luetaan oman tietokoneen näytöltä. Digitointi mahdollistaa Kansallisarkiston toimipaikkojen aukioloaikojen merkittävän supistamisen. Käytäntöä on kokeiltu jo Hämeenlinnassa, jossa arkisto on ollut kiinni ja tutkimustyötä tekevät ovat saaneet tilata tarvitsemansa aineiston digitoituna. Fyysisen aineiston äärelle on päässyt erikoisjärjestelyin. Omakohtaiset kokemukseni tästä Hämeenlinnan kokeilusta ovat vähäiset: pyysin erään aineistokokonaisuuden digitointia, mutta sitä ei jostakin syystä voitu tehdä vaan olisin saanut mennä Hämeenlinnaan etukäteen sovittavana aikana. Tutkimustyön kiireisen aikataulun takia päätin jättää...