Säädellyt sävyt: väriaineet, värjärit ja välittäjät yhteiskunnallisen muutoksen kuvaajina, 1400-1850

Kesän alussa tutkimusmatkailin Turussa erään 1800-luvulla eläneen kauppalaivan kapteenin ja myöhemmän kauppiaan jalanjäljissä. Mielenkiinnonkohteeni, Nils Wilhelm Tjäder (1781–1831), oli eräs niistä kapteeneista, jotka toivat ulkomaisista satamista Turkuun tekstiilivärjäyksessä tarvittuja väriaineita – ja luonnollisesti muitakin ns. siirtomaatuotteita – 1810-1820-luvuilla. Tjäderin merimatkoista on jäänyt merkintöjä niin Juutinrauman tullitileihin kuin turkulaiskauppiaiden kirjeenvaihtoonkin, minkä ohella hänestä löytyy tietoja myös Turun kaupunginarkiston arkistokokoelmista. Tjäder, alunpitäen Vehmaan postikonttorin hoitajan poika, kuului isänsä kautta tunnettuun turkulaiseen Tjäderin (Tjaeder) kauppias-laivanvarustajasukuun. Isänsä varhaisen kuoleman jälkeen poika päätyi Turkuun sukulaistensa luo. Turun Tjäderit omistivat useita laivoja, joten Nils Wilhelmkin pääsi nuorena merille ja eteni kauppalaivan kapteeniksi. Tiedämme Tjäderin olleen maailmaa nähnyt kapteeni,...

Kuten aikaisemmista postauksista on tullut ilmi, Susanna ja Merja kävivät esitelmöimässä maaliskuun lopussa European Social Science History -konferenssissa (ESSHC) Hollannin Leidenissa. Hankkeemme rahoittajan, Koneen säätiön toiveesta, pyrimme matkustamaan mahdollisimman paljon maata pitkin. Tämä on Merjan kertomus matkasta ja maata pitkin matkustamisesta. Suomi on kaikesta vähän kaukana, ja matkasuunnitelman teko ei ole yksinkertaista, kun pitäisi liikkua 2 500 kilometriä maata ja vähän mertakin pitkin Hollantiin. Onneksi on tarjolla suunnittelua helpottavia nettisivuja ja Facebook-yhteisöjä. Matkan toteutus vaati myös muutaman uuden sovelluksen lataamista pääasiassa rautatie- ja bussiyhtiöiltä. Omiin aikatauluihini oli suunniteltu paljon vaihtoaikaa, matkustamista yöllä sekä Saksan rautateiden välttelyä. Nopeimmillaan esimerkiksi Googlen karttasovellus tarjoaa matka-ajaksi 1,5 päivää, mutta minä tein kaksi ja puolipäiväisen matkasuunnitelman. Lähdin matkaan sunnuntaina ja tarkoi...

Alkusyksyn väriloistoa. Projektimme syyskauden ohjelma alkaa täsmentyä! Ensimmäisenä vuorossa on Säädellyt sävyt: tekstiilivärjäyksen ja -värien historiaa - esitelmäilta Suomen käsityön museolla 9.10. kello 16.30-18.30 (Kauppakatu 25, Jyväskylä). Luomme katsauksen tekstiilivärjäyksessä käytettyihin luonnonväriaineisiin ja niiden käyttötapoihin pitkällä aikavälillä. Mitä väriaineita on käytetty Euroopassa ja Suomessa ennen synteettisten väriaineiden valtakautta? Miten värjäystavat ovat kehittyneet ja miten vaikutteet ovat välittyneet Pohjolaan asti? Käsittelemme myös värien merkityksiä, arvostusta sekä sitä, miten värikkäiden vaatteiden käyttöä on pyritty rajoittamaan muun muassa varallisuuden, sosiaaliryhmän ja sukupuolen mukaan. Projektimme keskiaikatutkija Susanna Niiranen pitää vuorostaan esitelmän Renesanssin värit värjäreiden näkökulmasta Jyväskylän yliopistolla 15.10. kello 17.00 alkaen. Tilaisuuden järjestää Keskiajantutkimuksen seura Glossa ry. ja paikkana on Tietonie...

Projektimme tutkijat Susanna Niiranen ja Merja Uotila vierailivat Jyväskylässä sijaitsevassa Suomen käsityön museossa tutkimassa museonäyttelyitä väritutkijoiden näkökulmasta. Väriaineista ja värjäyksestä kiinnostuneille museon perusnäyttelyt Käsityössä elämän tuntu ja Komeasti juhlaan  tarjosivat kiinnostavaa katsottavaa ja kokeiltavaa. Jos vielä mielii tutustua näihin perusnäyttelyihin, on syytä kiirehtää: museossa aloitetaan pian näiden lähes 24 vuotta palvelleiden näyttelyjen purku ja uuden perusnäyttelyn rakentaminen. Näyttelyt ovat auki vielä reilun viikon, sunnuntaihin 1.9.2024. Pulloissa on kasviväri- ja puretusainenäytteitä 1910-luvulta.   Suomen Käsityön Ystävät lahjoitti värjäyskokoelman Valtion kotiteollisuusmuseolle vuonna 1913. Museon uusi näyttely avautuu kesäkuussa 2025. Perusnäyttelyn purku ei kuitenkaan tarkoita sitä, että museon toiminta mitenkään hiljenisi - päinvastoin. Museolla on toki muitakin pienempiä näyttelyitä ja siellä järjestään säännölli...

Berliinistä löytyy museoita joka lähtöön. Museoiden pääsyliputkaan eivät yleensä ole erityisen kalliita - osaan museoista pääsee myös ilmaiseksi kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina. Projektimme tutkija katsasti Berliinissä sijaitsevan Deutsches Technikmuseumin ja raportoi kokemuksistaan. Tutkija museon ovilla. Deutsches Technikmuseum - maamerkki ja liikenteen historiallinen solmukohta  Mikäli Berliinissä matkustaa U-junilla Kreuzbergin alueella, on vaikeaa olla havaitsematta Gleisdreieck-aseman lähellä olevan rakennuksen katolla killuvaa lentokonetta . Lentokone sopii hyvin symboloimaan liikenteen solmukohtana olleen alueen historiaa. Kyseistä kauas näkyvää maamerkkiä kohti suunnistamalla löytää tiensä tekniikkaan ja tekniseen kehitykseen erikoistuneeseen Deutsches Technikmuseum -museoon. Gleisdreieck- juna-asemalta museolle on lyhyt kävelymatka. Kuvassa museorakennuksen näköalatasanteen yläpuolella killuva lentokone. Lentokone näkyy myös ohimenevistä U-junista. En ollut aiemmin vi...