Säädellyt sävyt: väriaineet, värjärit ja välittäjät yhteiskunnallisen muutoksen kuvaajina, 1400-1850

Otamme vastaan kirjoitustarjouksia hankkeemme kokoamaan värejä ja väriaineita käsittelevään suomenkieliseen kokoomateokseen vielä perjantaihin 1.12.2023 asti. Suunnitellun kokoomateoksen kirjoituskutsu on julkaistu aiemmin tässä blogissa ( linkki ) ja Agricola-verkon sivuilla .  Kirjoitustarjoukset voi lähettää osoitteeseen maare.e.paloheimo(at)jyu.fi. Kerro siinä lyhyesti artikkelisi aihe, tutkimuksellinen konteksti sekä aineisto ja menetelmä.  Lisätietoja kirjoituskutsusta saa kirjan toimittajilta:  Susanna Niiranen susanna.niiranen(at)jyu.fi Maare Paloheimo maare.e.paloheimo(at)jyu.fi Merja Uotila merja.j.uotila(at)jyu.fi  

Väreillä ja väriaineilla on pitkä ja kirjava historia. Hankkeemme ”Säädellyt sävyt: väriaineet, värjärit ja välittäjät yhteiskunnallisen muutoksen kuvaajina, 1400–1850” keskittyy väreihin, tekstiilivärjäykseen sekä niihin liittyvän tiedon välittämiseen Keski- ja Pohjois-Euroopan kontekstissa. Värien tuotantoa, kauppaa ja värjättyjen tekstiilien käyttöä säädeltiin monin tavoin: kulutusta ja värjäysalan tietotaidon hallinneita professioita rajoitettiin asetuksilla. Pukeutumista ja värjättyjen tekstiilien käyttöä ohjasi taloudellisten seikkojen ohella kulttuurinen normisto ja väreihin liitetyt merkitykset. Tutkimalla näitä materiaaliseen kulttuuriin liittyviä teemoja hahmotamme kulutusta, varallisuuden kasvua ja niiden taustalla vaikuttanutta laajempaa yhteiskunnallista muutosta pitkällä aikavälillä. Miten suhtautuminen väreihin ja värien käyttöön muuttui pitkällä aikavälillä? Hankkeemme kokoaa aihepiiriä käsittelevän suomenkielisen tietoteoksen. Tätä varten pyydämme käsikirjoitustarjouks...

  With the accelerating biodiversity loss, the climate crisis and the problems caused by industrial production, there is a widespread interest in dyeing textiles with natural dyes. Also Finnish craft enthusiasts, professional dyers and researchers alike have rediscovered traditional natural dye plants and their potential. However, current knowledge about traditional dyeing methods, dye professionals and the diverse uses of natural dyes is in many respects incomplete. Our new research project "Controlled Colours: natural dyes, professional dyers and trading of dyes as a part of societal change (1400–1850)" focuses on the importance of natural dyes, artisanal dyers and traders - such as apothecaries and local merchants - in Europe from the 15th to the mid-19th century. The production, trade and use of dyed textiles were highly regulated: consumption and the professions that possessed dyeing know-how were regulated, while the costume of different social groups and t...

Pienen kesätauon jälkeen jatkamme taas tutkimushankkeemme blogin parissa. Tutkimustyön ohessa olemme toki ehtineet tehdä muutakin - osa kesätekemisistämme on myös liittynyt hankkeemme tavoitteisiin ja vieläpä hyvin konkreettisella tavalla. Esimerkiksi puutarhanhoito on tuottanut syötävien kasvien ohella värjäykseen sopivia kukkia, kuten tiikerikaunosilmiä ( Coreopsis tinctoria ) ja kosmoskukkia. Molempien lajien edustajia on päätynyt myös kankaiden ja lankojen värjäykseen kukkarunsaudesta vastanneen puutarharin lähipiirissä. Ensin mainitulla kukalla on saatu värjättyä muun muassa sinapinkeltaista villalankaa. Jäämme odottamaan lisäraportointia tuloksista. Tiikerikaunosilmiä odottamassa värjäriä. Hyvin käytännönläheistä, suorastaan maanläheistä tutkimustyötä on myös tehty loppukesällä Tarton yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan suuntautuneella tutustumiskäynnillä: kuuluuhan väri-hankkeen tutkijan toimenkuvaan myös kasvien tunnistaminen niiden omissa elinympäristöissään. Tiettyjen ka...

Säädellyt sävyt-hankkeen tutkijat kesäisissä tunnelmissa seminnaritauolla: vasemmalla Merja Uotila, keskellä Susanna Niiranen ja oikealla Maare Paloheimo. Tutkijakolmikon kuvasi Seminaarinmäellä kirjaston edessä Historian ja etnologian laitoksen johtaja Heli Valtonen.   Tutkijaryhmämme esiintyi ensimmäistä kertaa yhdessä Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen perinteisessä Kustaa Vaasa-seminaarissa. Esittelimme omaa hankettamme torstaina 15.6. aamupäivällä heti akatemiatutkija Petri Talvitien key note -luennon jälkeen. Pienen aikataulumuutoksen vuoksi meistä ensimmäisenä omaa tutkimustaan esitteli Maare Paloheimo. Hän kertoi tekeillä olevasta artikkelistaan, joka keskittyy saksalaistaustaisen taideopettajan 1830-1850-luvuilla tekemään matkaan (lähestulkoon) koko Itämeren ympäri. Paloheimo on selvittänyt Ferdinand Fürbringer -nimisen taideopettajan kulkemaa reittiä keskisestä Euroopasta Suomeen ja edelleen Baltiaan. Lähteinä hän on käyttänyt eri maissa julkaistu...

Esittelemme tutkimushankettamme Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksella järjestettävässä perinteisessä Kustaa Vaasa-seminaarissa torstaina 15.6.2023 . Seminaarin tämän vuotinen otsikko on: Toimeentulonharjoittaminen, asiantuntijuus ja professiot Suomessa n. 1520-1920. Torstain seminaariohjelmassa tutkimusryhmällämme on itseasiassa kaksi esitystä kello 9:45 - 11:15 pidettävässä työryhmässä, jonka otsikko on "Monityöllisyys ja kehittyvät professiot". Samassa työryhmässä esittelee tutkimustaan myös Sofia Gustafsson.  Tutkimushankkeemme kontribuutio työryhmässä on seuraava: Maare Paloheimo: Vaikutteiden ja värien välittäjä – kiertelevän taideopettajan matka Itämeren ympäri 1830–1850-luvuilla Susanna Niiranen, Maare Paloheimo & Merja Uotila: Säädellyt sävyt: väri- ja värjäysalan professioiden kehitys pitkällä aikavälillä Kaksipäiväisen seminaarin tarkempi ohjelma löytyy esimerkiksi Agricola - Suomen humanistiverkko -sivuilta ( linkki ).

Säädellyt sävyt -tutkimushankkeemme ensimmäinen varsinainen julkaisu on juuri ilmestynyt Pohjolan historiankirjoitus -blogissa ( linkki blogiin ). Blogi on tiedeblogi, jossa julkaistut kirjoitukset keskittyvät Suomen ja muiden Pohjoismaiden historiankirjoituksen historiaan.  Ajan haalistamat väri? Värit ja värjärit historiantutkimuksessa -kirjoituksessa luomme katsauksen väreihin ja värjäreihin liittyvään aikaisempaan suomalaiseen tutkimukseen etenkin historian alalla ja kansatieteessä. Lisäksi käymme läpi uusimman tutkimuksen suuntaviivoja ja tarvetta uusille avauksille. Tässä yhteydessä tuomme myös esille uuden hankkeemme kontribuution tutkimukselle: aiemmassa tutkimuksessa luonnonväriaineet ja niiden käyttö tekstiilivärjäyksessä sekä värjäykseen liittyvän tietotaidon leviäminen ja reitit ovat jääneet vähelle huomiolle, minkä takia haluamme nostaa ne esille aiempaa kattavammin.    Yllä Carl Sven Lindin Hämeenlinnaan rakennuttama värjäämörakennus (1852). Kuva: “Lindin ...

  Muun Suomen ohella tutkijakolmikkomme seuraa tänään niin kevään etenemistä kuin myös Euroviisujen ensimmäisen semifinaalin alkamista Liverpoolissa. Suomen Euroviisuedustajan viittaa - tai pikemminkin boleroa - kantavan Käärijän tavaramerkkinä oleva niin sanottu "käärijänvihreä" väri ei ole jäänyt tutkijankatseiltamme huomaamatta ja olemme tarkkailleet tutkimustyöstä tutulla kiinnostuksella "käärijänvihreään" liittyvien meemien, käsitöiden, leivonnaisten sekä muiden kädentuotteiden loppumattomalta vaikuttavaa virtaa eri medioissa.  Käärijästä ja hänen vihreästä bolerostaan kuoriutui nopeasti ilmiö, johon liittyvä hyväntuulisuus ja huumori on tuntunut yhdistävän ihmisiä iästä, kansallisuudesta ja sosiaaliryhmästä riippumatta. Näin keväisen aurinkoisena Euroviisujen semifinaalipäivänä haluamme myös muistuttaa, että vihreä on toivon väri!   (Päivän kunniaksi olemme myös muuttaneet blogin taustavärin toiveikkaan vihreäksi) Kuvituskuva: Pixabay

Esittelemme Säädellyt sävyt -hankkeemme sisältöä ja tavoitteita Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen eli Helan blogissa, joka kantaa nimeä "What the Hela?". Värejä käsittelevän keväisen blogikirjoituksemme pääset lukemaan tästä linkistä .  Blogiteksti on julkaistu 29.3.2023.