Säädellyt sävyt: väriaineet, värjärit ja välittäjät yhteiskunnallisen muutoksen kuvaajina, 1400-1850

Turun hovioikeuden aineistoja. Vasemman puoleisesta vain kaksi sivua oli minulle hyödyllisiä. Kansallisarkiston suunnitelma muuttaa palveluitaan aiempaa enemmän digitaalisiksi on herättänyt keskustelua. Niin tieteellistä tutkimusta kuin esimerkiksi sukututkimusta tekevälle tämä siis tarkoittaisi sitä, että aineistoja ei enää tutkita ja selailla arkistosalissa vaan niitä luetaan oman tietokoneen näytöltä. Digitointi mahdollistaa Kansallisarkiston toimipaikkojen aukioloaikojen merkittävän supistamisen. Käytäntöä on kokeiltu jo Hämeenlinnassa, jossa arkisto on ollut kiinni ja tutkimustyötä tekevät ovat saaneet tilata tarvitsemansa aineiston digitoituna. Fyysisen aineiston äärelle on päässyt erikoisjärjestelyin. Omakohtaiset kokemukseni tästä Hämeenlinnan kokeilusta ovat vähäiset: pyysin erään aineistokokonaisuuden digitointia, mutta sitä ei jostakin syystä voitu tehdä vaan olisin saanut mennä Hämeenlinnaan etukäteen sovittavana aikana. Tutkimustyön kiireisen aikataulun takia päätin jättää...

Huomenna 21.5.2025 Helsingin yliopistolla alkavassa Baltic Connections -konferenssissa on edustus myös tutkimusprojektistamme. Merja Uotila pitää huomenna iltapäivällä Labor, Work, and Industry-sessiossa esitelmän otsikolla Dye Works and Dyers in a Highly Regulated Environment, Finland ca. 1790-1850. Samassa sessiossa tekstiiliteollisuuden historia esillä laajemminkin. Ohjelma sekä lisätietoja kaksipäiväisestä konferenssista löytyy konferenssin omilta www-sivuilta .

Vappu on aivan kulman takana, ja siten myös tutkimusavustajan pestini alkaa lähestyä loppuaan. Sen myötä onkin hyvä aika katsoa taaksepäin kulunutta kevättä, jonka aikana olen päässyt kurkistamaan niin tieteen tekemisen, kirjanteon kuin tutkimusryhmässä työskentelyn maailmaan. Aloitin projektissa helmikuun alussa, ja monenlaista on sen jälkeen ehtinyt tapahtua. Suurin osa työtehtävistäni on pyörinyt hankkeessa parhaillaan meneillään olevan kirjaprojektin ympärillä. Olen päässyt esimerkiksi lukemaan ja kommentoimaan lukujen ensimmäisiä versioita, yhtenäistämään lähdeviitteitä ja -luetteloita, poimimaan väritermejä kirjaan tulevaan sanastoon, ratkaisemaan ongelmakohtia yhdessä kirjoittajien kanssa ja ylipäätään valmistelemaan käsikirjoitusta seuraavaa vaihetta eli vertaisarviointia varten. On ollut mielenkiintoista päästä näkemään, mitä kaikkea kirjanteon kulisseihin kuuluu ja millaisia päätöksiä toimittajat tekevät selkeän ja eheän kokonaisuuden muodostamiseksi. Samalla olen tietysti ...

Kuten aikaisemmista postauksista on tullut ilmi, Susanna ja Merja kävivät esitelmöimässä maaliskuun lopussa European Social Science History -konferenssissa (ESSHC) Hollannin Leidenissa. Hankkeemme rahoittajan, Koneen säätiön toiveesta, pyrimme matkustamaan mahdollisimman paljon maata pitkin. Tämä on Merjan kertomus matkasta ja maata pitkin matkustamisesta. Suomi on kaikesta vähän kaukana, ja matkasuunnitelman teko ei ole yksinkertaista, kun pitäisi liikkua 2 500 kilometriä maata ja vähän mertakin pitkin Hollantiin. Onneksi on tarjolla suunnittelua helpottavia nettisivuja ja Facebook-yhteisöjä. Matkan toteutus vaati myös muutaman uuden sovelluksen lataamista pääasiassa rautatie- ja bussiyhtiöiltä. Omiin aikatauluihini oli suunniteltu paljon vaihtoaikaa, matkustamista yöllä sekä Saksan rautateiden välttelyä. Nopeimmillaan esimerkiksi Googlen karttasovellus tarjoaa matka-ajaksi 1,5 päivää, mutta minä tein kaksi ja puolipäiväisen matkasuunnitelman. Lähdin matkaan sunnuntaina ja tarkoi...

Mitä tekee tutkija Venetsiassa konferenssien välipäivinä? Menee tietenkin kirjastoon! Koska Venetsiassa ei pääse ovelta ovelle millään ilveellä ja koska kävellen näkee muutenkin enemmän, kaupunkieloa ja La Serenissiman satumaista valoa, kanaaleita ja palatseja saattoi ihailla matkalla majapaikasta kirjastoihin. Saarille rakennetussa kaupungissa reitit mutkittelevat välillä alle metrin levyisiä kujia pitkin ja kävelemään joutuu sitä kautta, missä sattuu olemaan silta. Yksi Venetsian kanaaleista matkan varrella. Kaiken muun ohella myös Venetsian kirjastolaitoksen historia on vanha ja varsin kunnianarvoisa, sillä sen perustaminen lasketaan itsensä Francesco Petrarcan tasavallalle lahjoittamasta kirjakokoelmasta vuodelta 1362. Fyysistä kirjastorakennusta ei sentään tältä ajalta ole säilynyt. Biblioteca Nazionale Marciana sijaitsee nimensä mukaan turistimassojen täyttämän Pyhän Markuksen torin laidalla. Marciana on erikoistunut klassilliseen filologiaan ja Venetsian historiaan, joten olin ...

Tänä keväänä tutkimusprojektimme jäsenet ovat olleet varsin liikkuvaisia: viime viikolla Susanna ja Merja osallistuivat Hollannin Leidenissä järjestettyyn suureen kansainväliseen konferenssiin , jossa he esittelivät projektiamme ja tutkimustyötämme. Itse vierailin helmi-maaliskuussa Berliinissä edistämässä omaa tutkimustani. Ohessa lyhyt yhteenveto Saksan vierailun sisällöstä. Tutkimustyötä Berliinin kirjastoissa... Unter den Lindenin toimipaikka 5/2024 Berliinin matkani päätarkoitus oli hankkia aineistoa artikkeleihini, jotka liittyvät Säädellyt sävyt- tutkimusprojektimme keskeisiin teemoihin. Sain vierailun toteuttamista varten Emil Öhmannin säätiön Instituutti-apurahan, johon sisältyi myös työpiste Suomen Saksan-instituutin tiloissa Berliinissä keskeisellä sijainnilla hyvin lähellä Friedrichstraßen asemaa ( Friedrichstr. 153a) . Instituutin sijainti on oivallinen ajatellen kirjastotyöskentelyä: Stabin eli Staatsbibliothek zu Berlin -kirjaston Unter den Lindenin toimipaikka on m...