Säädellyt sävyt: väriaineet, värjärit ja välittäjät yhteiskunnallisen muutoksen kuvaajina, 1400-1850

Esittelemme projektiamme ja omia osatutkimuksiamme Baltic Connections- konferenssissa, joka pidetään Jyväskylän yliopistolla 12.-14.6.2024. Oma sessiomme on aikataulutettu konferenssin alkuun eli se pidetään ensimmäisenä konferenssipäivänä heti klo 13:30-15:00. Paikkana on Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampuksella sijaitseva S-rakennus ja kolmannen kerroksen tila S303. Yleistietoa konferenssista löytyy konfrenssin omilta nettisivuilta ja tarkempi ohjelma on julkaistu täällä (klikkaa värillistä linkkiä).

Berliinistä löytyy museoita joka lähtöön. Museoiden pääsyliputkaan eivät yleensä ole erityisen kalliita - osaan museoista pääsee myös ilmaiseksi kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina. Projektimme tutkija katsasti Berliinissä sijaitsevan Deutsches Technikmuseumin ja raportoi kokemuksistaan. Tutkija museon ovilla. Deutsches Technikmuseum - maamerkki ja liikenteen historiallinen solmukohta  Mikäli Berliinissä matkustaa U-junilla Kreuzbergin alueella, on vaikeaa olla havaitsematta Gleisdreieck-aseman lähellä olevan rakennuksen katolla killuvaa lentokonetta . Lentokone sopii hyvin symboloimaan liikenteen solmukohtana olleen alueen historiaa. Kyseistä kauas näkyvää maamerkkiä kohti suunnistamalla löytää tiensä tekniikkaan ja tekniseen kehitykseen erikoistuneeseen Deutsches Technikmuseum -museoon. Gleisdreieck- juna-asemalta museolle on lyhyt kävelymatka. Kuvassa museorakennuksen näköalatasanteen yläpuolella killuva lentokone. Lentokone näkyy myös ohimenevistä U-junista. En ollut aiemmin vi...

Projektimme tutkija kirjoittaa huhti-toukokuun vaihteessa tekemästään liki pioneerihenkisestä Saksan työmatkasta. Paluumatka kulki maata pitkin Tanskan ja Ruotsin kautta Suomeen. Lue miten matka sujui ja mikä yllätti. Lopussa myös käytännönläheinen matkavinkkilistaus, Euroviisuja unohtamatta!   (Disclaimer 1: teksti ei liity projektin tutkimusaiheeseen ja se on tarkoituksella kirjoitettu kepeämmällä tyylillä. Tarkoituksena on tarjota kurkistus siihen, mitä voi tulla eteen ja tarjota tietoa muille samanlaista matkaa suunnitteleville).    Matkasuunnitelma: Berliini - Hampuri - Kööpenhamina - Tukholma - Turku Olen aiemmin junamatkaillut varsin paljon Saksassa: kokemusta on kertynyt myös pitkiltä välimatkoilta Pohjois- ja Etelä-Saksan väliltä. Aivan muutaman viime vuoden eli koronapandemina aikana en ole Saksassa matkaillut, mutta aiempien kokemusteni mukaan junamatkailu maassa on ollut helppoa, varsin edullista ja yleensä junat ovat kulkeneet lähes aikataulussa – poislu...

Historiantutkijan työ edellyttää tutkimusaineiston - joko alkuperäislähteiden tai tutkimuskirjallisuuden -  hankkimista usein myös oman kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nykyisin on onneksi mahdollista tutustua myös arkistoaineistoihin sähköisessä muodossa eri maiden arkisto- ja tutkimuslaitosten tai yksityisarkistojen toteuttamien digitointihankkeiden ansiosta. Muitakin tutkijalle arvokkaita lähdeaineistoja tai -sarjoja, kuten esimerkiksi digitoituja sanomalehtiä, on saatavilla internetissä joko ilmaisina tai maksullisina. Luonnollisesti tämä vähentää matkustamistarvetta. Lisäksi koronapandemian myötä yleistyneet etäyhteyksin toteutettavat seminaarit ja konferenssit ovat mahdollistaneet oman tutkimuksen esittelyn sekä kollegoiden kanssa keskustelun oman työpöydän äärestä käsin.  Toisinaan on kuitenkin pakko matkustaa arkistojen ja kirjastojen kokoelmien äärelle. Nykyisin matkustaminen etenkin lentäen on nopeaa, helppoa ja toistaiseksi yhä varsin edullista, mutta m...

Tutkijakollegoiden kanssa käydyn kaunokirjallisuuteen liittyvän keskustelun jälkeen Maare Paloheimo jäi pohtimaan voisiko tutkija oppia jotakin kirjallisuudesta. Alla hänen pohdintaansa liittyen Tyttö ja helmikorvakoru -nimiseen historialliseen romaaniin, jonka on kirjoittanut Tracy Chevalier.   Tracy Chevalierin teos. Kuva: Maare Paloheimo   Oppia ja uusia näkökulmia kaunokirjallisuudesta? Luen harvoin kaunokirjallisia teoksia kahteen kertaan, vaikka olisinkin pitänyt teoksesta. Tracy Chevalierin Girl with a pearl earring -teoksen kohdalla tein poikkeuksen, sillä eräänä viikonloppuna omasta kirjahyllystä ei löytynyt muuta juuri silloin kiinnostavaa eikä lähikirjastokaan ollut auki. Kirja ilmestyi alunperin vuonna 1999 ja sittemmin se on suomennettu nimellä Tyttö ja helmikorvakoru , lisäksi siitä on tehty samanniminen elokuva. Kirjan tapahtumat kietoutuvat 1600-luvulla eläneen hollantilaisen taidemaalari Johannes Vermeerin (1632–1675) maalaaman taulun ympärille: taulu tunnetaa...

Historiantutkimus kiinnostaa lukiolaisia Nykylukiossa jaksot päättyvät päättöviikkoon. Kokeiden lisäksi päättöviikolla voi olla tavallisesta poikkeavaa ohjelmaa, kuten ryhmä- ja projektitöitä, kertausta, seminaareja, retkiä ja vierailuja. Projektimme tutkija Susanna Niiranen osallistui Jyväskylän Schildtin lukion päättöpäivään tutun historianopettajan kutsumana. Susanna puhui historian valinnaisryhmille historiantutkijan työstä ja Säädellyt sävyt -väriprojektistamme erityisesti myöhäiskeskiajan/renessanssin näkökulmasta.    Susanna luokan edessä esittelemässä projektiamme. Saan silloin tällöin kutsuja lukioihin puhumaan historian tutkimuksesta ja historiantutkijan työstä. Menen aina kun suinkin pääsen, sillä se on loistava tilaisuus tehdä historiantutkijan työtä läpinäkyväksi, kertoa omasta tutkimuksesta ja mainostaa historianopiskelua, mutta myös tavata yliopisto-opiskelijoita nuorempia ihmisiä ja kuulla heidän mietteitään. Yliopistojen olisi tärkeää tuntea paremmi...

Eilen 21. maaliskuuta vietettiin kansainvälistä väripäivää. Päivän teemaan sopivasti kokoonnuimme Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäellä työstämään Säädellyt sävyt-hankkeemme väri-aiheista kirjaa mukaan ilmoittautuneiden kirjoittajien kanssa. Lähes kaikki suunnittelemaamme kirjaan oman kontribuutionsa kirjoittavat olivat päässeet paikan päälle: mukana oli osallistujia niin Jyväskylästä, Turusta kuin Helsingistäkin. Alkuiltaan asti kestäneessä työpajassa keskustelimme monitieteiseen kokoomateokseen tulevista artikkeleista ja niiden sisällöstä. Esityksissä ja keskusteluissa liikuttiin 1300-luvulta pitkälle 1800-luvulle, yhdistellen sulavasti eri alojen näkökulmia ja lähestymistapoja. Aihepiirit liikkuivat itse värien lisäksi esimerkiksi eri aikakausien värioppaissa, resepteissa ja ohjeissa, värien kemiassa, väri- ja värjäysalan ammattilaisten työn tutkimisessa, kaupassa ja väriainetuotannossa.  Saimme myös käytännöllisen ja konkreettisen kosketuksen värjäysalaan ja luonnonväreihin ...